tiistai 3. heinäkuuta 2012

Kissanäyttelyssä

 POROK:in 40. & 41. kansainväliset kissanäyttelyt ovat nyt tulevana viikonloppuna Kempeleessä, harmi etten itse pääse sinne edes yleisöksi, työt haittaa harrastuksia! Mutta ajattelin nyt vähän fiilistellä näyttelyitä omalla tavallani, ja liitin tähän oman kirjoitukseni kissanäyttelyistä (kirjoitus on julkaistu meidän yhdistyksen Kissankello-tiedotteessa tänä vuonna). Oikein ihanaa näyttelyviikonloppua kaikille, toivottavasti viihdytte Kempeleessä!

 Ensimmäistä kertaa kissanäyttelyssä

Miten täytän näyttelyilmoittautumisen? Mitä ovat sertit ja miten niitä kerätään? Miten kissa esitellään tuomarille? Monenlaisia kysymyksiä risteili aloittelevan näyttelyharrastajan päässä syksyllä 2011 kun ensimmäinen näyttelyreissu sijoituskissamme Kuutin (Feanorian Electrocute) kanssa alkoi lähestyä. Onneksi Feanorian-kissalan Kristiina oli valmis vastaamaan tuhansiin (tyhmiinkin) kysymyksiin ja opastamaan minut kädestä pitäen kissanäyttelyiden ihmeelliseen maailmaan. Tämä kirjoitus olkoon todisteena siitä että hengissä selvittiin, sekä ohuena ohjenuorana teille muille jotka kenties näyttelyharrastuksesta haaveilette.

Ihan ensiksi, tyhmää kysymystä ei olekaan! Itse koin kullan arvoiseksi asiaksi sen että kasvattaja oli valmis neuvomaan alusta asti kuinka minun tulee toimia, joten mikäli sinulla on mahdollisuus tehdä ensimmäinen näyttelyreissu kokeneemman kävijän kanssa niin tartu ihmeessä tilaisuuteen. Ota siis rohkeasti yhteyttä kissasi kasvattajaan tai muihin kissaharrastajiin, kohta saatat huomata että kimppakyytejä ja muita on sovittu jo vuodeksi eteenpäin!

Mistä sitten aloittaa? Kurkkaa voimassa olevat näyttelysäännöt Kissaliiton nettisivuilta, vaikka osa tekstistä onkin aluksi täyttä hepreaa, on siellä myös paljon tietoa joka auttaa vasta-alkajaa eteenpäin.  Kissaliiton sivuilta löytyy myös tulostettava näyttelyyn ilmoittautumislomake, jokaiselle kissalle täytetään oma lomake ja mikäli kissa osallistuu näyttelyyn sekä lauantaina että sunnuntaina, molemmat päivätkin tarvitsevat omat lomakkeet. Sain Kristiinalta yhden valmiiksi täytetyn lomakkeen malliksi, ja sen avulla opin täyttämään lomakkeet itsekin. Muista lähettää lomakkeet ajoissa, näyttelyt täyttyvät nopeasti. Huomaathan myös tarkistaa että kissallasi on voimassa olevat rokotukset.

Kissasi kasvattaja on myös hyvä vinkkien antaja kissan näyttelyyn “trimmaamisesta”, joten rotukohtaiset turkinhoito-ohjeet ja kannattaa kysyä häneltä. Oma simskuneiti pääsi pesulle noin viikkoa ennen näyttelyä, sekä korvakarvat trimmattiin. Kissan kynnet tulee olla lyhennetty jotta pääsette näyttelyyn, tämä kannattaa tehdä edellisenä iltana ennen näyttelypäivää.

Muutamia perusjuttuja, joita näyttelyyn kannattaa pakata mukaan: kissan paperit sekä vahvistuskirje (jonka olet saanut noin viikkoa ennen näyttelyä kotiisi) ovat ehdottoman tärkeät, älä unohda niitä! Jonkinlainen jakkara/kokoontaitettava tuoli, näyttelypäivät ovat pitkiä ja jalat ovat kovilla. Kissa tarvitsee näyttelyhäkkiin verhot, pesän, ruoka- ja juoma-astiat, sekä leluja. Hiekkalaatikoksi käy hyvin esimerkiksi muovinen elintarvikepakkaus eli dyno, näitä saat varmasti kysymällä kauppojen lihatiskeiltä. Myös ruokaa ja kissanhiekkaa tarvitset mukaan. Muista ottaa myös itsellesi eväät ja varaa mukaan käteistä rahaa, Otto-automaatti voi olla tosi kaukana ja näyttelypaikalla on monesti vain pieni kahvio.

Näyttelypäivä alkaa eläinlääkärintarkastuksella, olethan paikalla ajoissa! Tarkastuksen jälkeen saat näyttelyluettelon, josta selviää kissasi kilpailunumero ja tällä numerolla löydät myös häkkipaikkasi. Varusta kissan häkki mukavaksi ja ainakin pitkänmatkalaisen kannattaa päästää kissa nopsaan hiekkalaatikolle, ettei satu vahinkoja.

Kun kissa on saatu häkkiin, kannattaa käydä piipahtamassa tuomaripöytä-alueella, etsi sen tuomarin pöytä joka kissasi arvostelee ja pidä silmällä arvostelun etenemistä jotta osaat tuoda kissasi oikeaan aikaan arvosteluun. Itse totesin parhaimmaksi tavaksi ottaa kissa pesässä kantaen mukaan tuomarialueelle odottamaan vuoroaan, mutta tyylejä on niin monta kuin omistajiakin (sylissä, kantokopassa…), kokeilemalla löydät kissallesi rennoimman tavan häkin ulkopuolella liikuskeluun. Saat itse esitellä kissasi,  useilla roduilla on omat näyttelyasentonsa missä kissa esitellään tuomarille, nämäkin kannattaa tarkistaa kasvattajalta ja harjoitella asentoa jo kotona!

Arvostelun jälkeen asiat voivat edetä moneen suuntaan, on värin paras (eli VP) ja tuomarin paras (TP) valinnat, sekä päivän päättävä paneeli. Kissa joka ei “jatkoon” pääse saakin sitten lekotella loppupäivän häkissä ja omistaja tuhlata ne viimeisetkin rahansa houkuttelevissa myyntikojuissa. Kun rotusi arvostelu on päättynyt, assistentti luettelee niiden kissojen numerot jotka pääsevät TP-valintoihin, mikäli kissasi on näiden joukossa niin huolehdi se oikeaan aikaan paikalle. Kuulutuksia seuraamalla tiedät myös oikean ajan kantaa kissa paneelihäkkiin, mikäli näin pitkälle kissa pääsee. Kävi miten kävi, muistathan noutaa kissan arvostelusetelin ja käydä leimaamassa se ruusukepöydällä! Huomaa että näyttelypaikalta saa poistua vasta kun lupa siihen on annettu.

Eihän se niin pahalta kuulostanutkaan? Omasta mielestäni kissanäyttelyt ovat loistava tapa nähdä toisia saman kategorian harrastajia kissoineen, luoda uusia kontakteja ja hyvällä tuurilla voit löytää uuden ystävän! Kilpailua ei kannata ottaa turhan vakavasti, pääasia on sekä sinä että kissasi nautitte näyttelypäivästä tai -viikonlopusta! Kaikkia kissoja ei kuitenkaan ole tehty näyttelykentille, joten jos huomaat kissasi olevan turhan stressaantunut, pelokas ja sen johdosta ehkä jopa aggressiivinen, olethan silloin kissasi paras ystävä ja harkitset näyttelyharrastusta uudemman kerran.

Näyttelyissä nähdään!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti