En ole koskaan ollut mikään käsitöiden ystävä, kiitos kidutukseen verrattavien koulun rättisulkeisten, mutta nyt kun todellisuus on se että tulen viettämään ainakin vielä reilut 1/2 vuotta kotona sairaslomalla, niin tulipa sitten mieleen että virkkaus voisi olla ihan mukavaa ajanvietettä. Eipä muuta kuin tuumasta toimeen, tilasin ontelokuteita ja pari virkkuukoukkua Päivin kudepuodista ja sitten vaan netistä etsimään ohjeita. Päädyin tekemään ensin erikokoisia koreja, jotka ovat helppoja ja nopeita virkata, ehkä vielä joku päivä uskallan ottaa projektiksi maton virkkaamisen? Ja jos minä, joka ei varmasti 15 vuoteen ole edes pitänyt virkkuukoukkua kädessä, onnistuin tekemään ihan säällisen näköisiä koreja, niin onnistuu ihan varmasti kuka vaan! Jos silmukoiden teko on hukassa, niin Viivin virkkausnetti opastaa ihan kädestä pitäen joko kuvina tai jopa videona.
Aloittelijana tunnustan olleeni illalla todellisissa ongelmissa kudevyyhdin kanssa, en ajatellut ollenkaan kun avasin sen että onko siinä joku tietty tapa - vai miten kummassa sen saa pysymään selvänä työn edetessä?? Miehen kanssa sitä tunti selvitettiin eikä valmista tullut sittenkään. Eli kysymys kuuluu, voiko sitä vyyhtiä yleensäkään pitää selvänä vai onko edessä aina kauhea paini sotkuisen lankakasan kanssa?
Kunhan tässä itseluottamus ja taidot kasvaa niin ehkä kokeilen seuraavaksi amigurumien tekemistä :)
Ihania koreja! Munkin tekisi mieli tuollaisia tehdä! :) Kunhan maltan vaihtaa jossain vaiheessa puikot koukkuun :) Pipo #4 on nyt työn alla, jee!
VastaaPoistaKuteista en tiedä, omani on tullut ostettua ale-laarista valmiina palloina - mutta ainakin lankoihin pätee se, että vyyhdeltä keritään ensin kerälle. Lankakin menee aivan tuhannen umpisolmuun jos alkaa suoraan vyyhdeltä neuloa tahi virkata :)
VastaaPoistaItsehän siirryin tänään vuosikausien tauon jälkeen (taitaapi siitäkin se kohta 15 vuotta olla) kanavatyön pariin. Ja tuossa lattialla odottelee minunkin koritekeleeni matonkuteesta. Jäi vaiheeseen edellisessä asunnossa muuton keskellä, nyt olen viimeisen reilun viikon aikana saanut sitäkin etenemään :) Minusta vaan on tuon paksun kuteen virkkaaminen kauhean raskasta fyysisesti, ottaa käsiin ja sormiin - joten etenee n. 10 silmukan päivätahtia.. joskus jos tekee aamulla ja illalla niin saa just 20 silmukkaa :)
-Herstory
Kiitos vinkistä, todellakin sujuu kaikki niin paljon helpommin kun kerii sen vyyhden ensin palloksi ;) Ja tänään eräässä käsityökaupassa törmäsin valmiiksi rullan ympärille kerittyihin ontelokuteisiin, oli pakko ostaa pari rullaa! Tästä eteenpäin tiedänkin mistä kuteeni ostan, niihin vyyhteihin en taida enää koskea :D
PoistaOntelokuteen virkkaaminen on kyllä aina fyysistä hommaa, mulla on sormet ja käsivarret kipeänä kun koreja tulee parin kappaleen päivätahtia. Pitäisiköhän rajoittaa? :)
Ei missään nimessä :) Alat hyvää vauhtia tulossa samanlaiseksi kuin minä :D Tää on ihan kivaa..
PoistaMie kävin sunnuntaina ostamassa lankaa lukunuttuun, johon ensin virkataan 40 isoäidinneliötä (9,5cm*9,5cm) ja sitten neulotaan hihansuut ja kaulus.. Ja ajattelin että jos pari neliöö tekis.. Sunnuntaina tuli 8 ja puoli, maanantaina 7 ja sen yhen keskeneräisen loppu :) Tiistaiaamuna ennen koulua tein pari.. Eilen en tehnyt mutta tänään jo melkein kaksi tehtynä.. Että se siitä kahden lapun päivätahdista.. Ja loppuviikko on vapaata mullakin.. Tähän jää koukkoon ihan kirjaimellisesti mutta kivaa tää on :)
Ja tsemppinä siihen mahdollisesti tulevaan matonvirkkaukseen, että aluksi kannattaa seurata tosi tarkkaan ohjetta ja jokaisen mallikerran jälkeen vaikka tarkistaa heti että meni oikein, niin ei tartte sitten purkaa koko kerrosta aina kun huomaa virheen.. Itseäni nimittäin virkkauksessa ärsyttää juurikin se, että virheen yleensä huomaa vasta samassa kohtaa seuraavalla kerroksella eli koko kerros on purettava.. Neuloessa kun virheitä pystyy korjaamaan helposti purkamattakin mutta virkatessa ei :) Monta työtä on lentänyt lattialle/seinään kun ei näillä hermoilla montaa kertaa pureta :)
- Herstory