Kissojen lisäksi olen myös yhden koiran mamma. Alma on vuonna 2003 syntynyt ruskeapilkkuinen dalmatiankoira, joka on jo vuosia sitten muuttanut meiltä vanhempieni luokse maalle.
Pentuna Alma oli hirveä riiviö, joka ei meinannut millään oppia sisäsiistiksi ja käytännössä katsoen söi meiltä yhden kerrostalokaksion matalaksi. Koira kärsi myös melkoisen karmivasta eroahdistuksesta, joka onneksi on lieventynyt olemattomiin maalle muuton jälkeen.
Muutenkin pilkkutäkki on aiheuttanut meille useasti harmaita hiuksia ja sydämentykytyksiä syömällä mm. jättimäisen purkkapussin sisällön ja paketillisen After Eight-suklaita paperikääreineen kaikkineen, mutta toistaiseksi on näistäkin tempauksista selvitty. :) Nyt tietysti kuulostaa siltä että koira on ihan kauhea tapaus, mutta ihanampaa koiraa saa kyllä etsiä! Alma on maailman iloisin ja ystävällisin koira, joka luultavasti tulee päättämään päivänsä sydänkohtaukseen tervehtiessään vieraita turhan innoissaan :)
Kuvassa Alman ihania sydämenmuotoisia täpliä, onhan se tosi sydämellinen koira!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti