Tässä meidän isännän itse itselleen hankkima 30-vuotislahja. Mamma sai kissan, isäntä ottaa käärmeen - reilua eikö totta!
Ehdot toki saneltiin, minä irtisanouduin heti kättelyssä kärmeksen hoidosta ja käsittelystä, enkä halua että boksia availlaan kun itse olen paikalla :) Nyt suostuin sen verran boksin raottamiseen, että kuvat saatiin otettua.
Pakastimessa pötköttelee kasa pieniä, karvattomia hiirenpoikasia, joita isäntä sitten muutaman päivän välein Helmille sulattelee, nami nams! Vielä herkummaksi tämä muuttuu käärmeen kasvaessa, kun ruvetaan syöttämään isompia hiiriä tai jopa pieniä rottia ravinnoksi, siitä vaan rotan löllykkä vesihauteeseen lillumaan :)
Poikanenhan se vielä on, täysikasvuisena viljakäärme voi olla jopa 1,5 metriä pitkä, kun puhutaan naaraasta kuten meillä on. Urokset vielä pidempiä.
Toisaalta ihan mukava kun on tuollainen live-luontodokkari olohuoneessa 24/7, onhan se vähän erijännä elukka kun nielee ruokansa kokonaisena ja luo nahkansa! Ja ainakin Elli on huomannut tämän live-elokuvan esityksen, välillä pojottaa nenu kiinni boksin kyljessä seuraten käärmettä :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti