Sinä olet ihminen, muistatko?

Ajattelepa, jos saisit ajatella itseäsi yhden kokonaisen päivän?! Tai edes puolikkaan päivän verran?! Vaikka saisin, niin osaisinko enää...?

Minä haastoin itseni tässä reilu viikko sitten, vietin päivän jolloin en saanut tehdä mitään muuta kuin sitä mistä nautin, enkä saanut ostaa mitään kenellekään muulle kuin itselleni. Kovin helposti unohtuu (ainakin näin perheellisenä) se että välillä olisi hyvä antaa itselleenkin aikaa, riuhtaista itsensä irti edes hetkeksi arjen pyörityksestä ja löytää itsestään "semmoinen normaali ihminen" joka puhuu muutakin kuin lasten ja kissojen kieltä ja ostaa välillä jotain muutakin kuin kissanruokaa tai jarrusukkia.

Miten haaste sujui? Päivä alkoi lounaalla hyvän ystäväni kanssa, ajattelin siis mahaani - oikein onnistunutta! Syötyämme jatkoimme kaupungille shoppailemaan, ihana "järjen ääni" kulki koko ajan vieressäni ja muistutti heti jos ajatukset meinasivat hairahtua esimerkiksi lasten farkkujen ostoon, eikö sinun pitänyt ostaa vain itsellesi... Mutta miten hankalaa se olikaan! Yhtäkkiä en muka tarvinutkaan mitään :) Aloitin varovasti nuppineuloista, aina tarpeellisia! Huiviostoksilla jo riehaannuin ja ostin yhden huivin sijasta kaksi (no kun halvalla sai..). Alushousuja. Bodyshopista ihanaa tuoksuvaa suihkugeeliä. Pohdin ääneen että onko sisustustavarat suoranaisesti minulle, päädyimme lopputulokseen että on - tämä on hyvä tietää, vaikka tällä reissulla ei mitään sisustusjuttuja mukaan tarttunutkaan. Ostin vielä silikonisen muffinivuoan, ostokset alkoivat jo vähän painaa :)

Olipa se mukavaa! Tuntuu ihan hölmöltä, mutta en edes muistanut milloin olen kävellyt kauppaan ja ostanut jotain itselleni, jos nyt ruokaa ei lasketa. Entäpä jos tämmöisen päivän pitäisi vaikka kerran kuussa, siinäpä seuraava haaste ;)